Eletään lokakuun viimeistä päivää, vietän sen viimeisiä tunteja Mikkelissä, Paukkulan nuoriso-opistolla. Luvassa pitäisi olla mahtava ja kokemusrikas viikonloppu, enkä väitä ettei voisi olla, kotkaporukassa on aina mukavaa.
Paitsi silloin kun istut yksin kahden hengen huoneessa vailla juttuseuraa. Koen olevani sosiaalinen ihminen, tykkään jutella ihmisten kanssa ja olla kontaktissa. Nyt vain on todella epäsosiaalinen olo. Mistä se johtuu?
Kuten olette varmaan huomanneet, viimeaikoina tänne blogiin ei ole hirveästi eksynyt mitään järkevää. Myönnän, viime postaukset ovat olleet enemmänkin pakonomaisia "rutiini"-postauksia. Päivät ovat muutenkin vain menneet yksi kerrallaan eteenpäin, sen kummemmin en ole jaksanut niihin tarttua. Onko tämä sitä väsymystä, ylikuormittumista tai jopa kaamosmasennusta tai sen lieviä oireita?
Kuinka moni teistä on joskus kysynyt itseltään, pitäisikö pitää hetki taukoa, pitäisikö hetki hengähtää ja laskea uudestaan energiankulutuskohteet... Näitä kysymyksiä on tässä tullut lähiaikoina esitettyä. Monessa haluan olla mukana, ja aika hyvin aikakin riittää, mutta lopulta keho tuntuu pistävän vastaan.
En siis väsää lokakuun erikoista, en ehkä marraskuussakaan. Nyt yritän elää joululomaan päivä kerrallaan, käydä koulussa ja opiskella ahkerasti, läpäistä näyttökokeen, tanssikilpailut ja muut erinäiset koulutukset ja kokoukset joihin olen sekaantunut. Oma terveys on kaikkein tärkein, ja tärkeää on havahtua ajoissa hoitamaan itsensä kuntoon. Jos siis huomaat itselläsi jatkuvaa väsymystä, ruokahaluttomuutta tai muita "epätavallisia" tapoja, kannattaa hetkeksi pysähtyä ja tarkastella itseään lähemmin. Ja jos tuntuu että tarvitset apua, rohkene pyytää sitä! Se ei ole todellakaan noloa, vaan hyvä asia, että osaat itse tunnistaa oireita ja hakea apua.
Hyvää yötä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti