Koska harrastukset ovat lähteneet käyntiin, ja omassa seurassa huomannut taas yhden hävikin; pojat.
Vaikka tämä teksti on muutaman vuoden takainen koulutehtävä, saatte silti lukea lyhyen mutta ytimekkään mielipiteeni. Olen edelleen tätä mieltä.
Ja kommentteihin saa toki heittää argumentteja niin puolesta kuin vastaan, kunhan muistatte että jokaisella meistä on sananvapaus, myös minulla. ;)
Olin ohjaamassa oheisharjoituksena
tanssia 10-12 vuotiaille salibandya pelaaville pojille. Tunnin tarkoituksena
oli harjoittaa poikien motoriikkaa ja kehon hallintaa tanssin kautta, ei siis
oppia tanssimaan valssia. Kun pojat saivat tietää pääsevänsä tanssimaan, sain
nähdä erilaisia balettitanssija imitointia ja epätoivoisia ”minulla on nilkka
vähän kipeä” -esityksiä. En kuitenkaan kohdannut poikien halveksivaa
mielipidettä ensimmäistä kertaa tämän tunnin aikana, sillä itse tanssijana olen
huomannut poikien vähäisyyden tanssirintamalla.
Monesti esitetään kysymys, miksi?
Erityisesti kilpatanssissa, missä poikia tarvitaan, kysymys nousee useasti
vuoden aikana esille. Miksi poikia on niin vähän tanssimassa? Mitä asialle
voitaisiin tehdä? Erot tyttöjen ja poikien määristä harrastuksissa, esimerkiksi
jalkapallossa ovat pienet, toisin kuin tanssissa. Onhan toki joitakin
tanssinlajeja, jossa myös poikia on paljon, esimerkiksi katutanssi, mutta
miksi?
Poikien ryhmäpaineella ja
ennakkoluuloilla on osuutta asiaan. Jos pojalla ei ole itseluottamusta
puolustaa ja olla ylpeä harrastuksestaan, ryhmäpaine ajaa pojan helposti pois
harrastuksesta. Vetämässäni salibandy- ryhmässä osa oli lopputunnista hyvin
rytmissä, osa taas sai tuskin jalkoja ylös lattiasta. Joukkueen ryhmäpaine oli
niin kova, että tunnin loputtua, kun muutamat kysyivät valmentajaltaan, että ei
kai vain heillä ole toista kertaa tanssia enää, hetki sitten osa neutraalilla
asenteella mukana olleet vaihtoivat asennettaan muiden kaltaiseksi.
Miten yhteiskunta ja lasten
vanhemmat suhtautuvat harrastuksiin? Kuinka moni on viemässä poikaansa
tanssiharjoituksiin? Ei hirveän moni, kun taas tyttöjä viedään kyllä
pallopeliharjoituksiin. Kuinka paljon on tarjolla esimerkiksi pelkästään
pojille suunnattuja tanssiryhmiä? Tai kuinka moni mainos mainostaa tytöille ja
pojille suunnattua tanssiryhmää?
Lapset saavat pienestä asti
käsityksen, millaisia lajeja he voivat harrastaa niin, etteivät joudu pilkan
kohteeksi. Tässä tehtävässä vanhemmat ovat tärkeässä roolissa. Lasten
ennakkoluulot pitää poistaa ja antaa oikea kuva lajista. Tanssiryhmissäkin on
mahdollista käydä kokeilemassa ensimmäiset kerrat ilmaiseksi, miksi siis lasta
ei voisi viedä kokeilemaan? Jos lapsi ei selvästikään halua enää mennä kyseisen
tanssimaan, voi ainakin myöntää, että lapsi on kokeillut tanssimista.
Kyllä, minäkin pakotin veljeni käymään edes kerran alkeisryhmässä. En pakottanut kuitenkaan toista kertaa, mutta en aijo luovuttaa. En myöskään tykkää kuulla S:n suusta, sanoja "miehet ei tanssi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti