perjantai 18. lokakuuta 2013

Minun mielipiteeni

Tässä se nyt tulee! Heti alkuun haluan muistuttaa, että tarkoituksenani on vain kirjoittaa, mitä mieltä itse olen- ei kertoa asiasta teoreettisesti tai miellyttää kaikkia. Mielipide on omani, sinulla on varmaankin omasi, voit halutessasi jakaa sen kommenttikenttään, mutta minun tai toisten mielipiteitä ei tarvitse tulla tökkimään.
En lähde kirjoittamaan ensimmäistä mielipidettäni kovin radikaaliksi, joten tänään saatte lukea Somesta.
Siis mikä??
Pohjatietoa: Some, eli sosiaalinen media on yleistynyt huimasti ja siitä on tehty myös Suomessa tämän vuoden puolella tutkimus josta minäkin kävin vähän tarkistuttamassa tietojani, etten aivan puuta heinää puhu ja yleistele asioita.

Itse näen somessa kaksi puolta: sen hyvän puolen sekä varjot. Itse myönnän olevani hyvin aktiivinen somen käyttäjä, omistan facebookin, twitterin, blogini ym. Myönnän myös viettäväni ainakin sen kaksi tuntia päivässä, mm facebookissa. Liityin kuitenkin facebookkiin vasta öö heinäkuussa 2009, eli siirtyessäni 8 luokalle, nyt jotkut ajattelevat miten vasta silloin, missä tynnyrissä olen asunut. VIETIN LAPSUUTTA! Nyt kuitenkin huomaan kaverilistallani olevan henkilöitä, joidenka pitäisi kasvaa ja viettää sitä lapsuuttaan vielä muutama vuosi päästäkseen virallisesti facebookkiin. Somen avulla käydään monenlaisia keskusteluja, joissa estot saattavat kadota anonyymisyyden vuoksi. Paapotaan, että facebookkiin pääsee liian nuoria, ja myönnän että olen itsekkin miettinyt poistavani joitakin alle 12v kavereista postausten: "tykkää jos...", "tykkää niin kerron..." takia, joita tulee parhaimmillaan 5 päivässä yhdeltä henkilöltä. Facebookissa ja muissa palveluissa on kaikki maailman "suojaukset" mutta silti ilmenee erilaisia hyväksikäyttöjä, jotka ovat saaneet alkunsa mediassa. Siis minkä takia ne ikärajat ovat?? 
Itselläni on kolme pikkuveljeä, joten olen päässyt seuraamaan tätä kehitystä. Nuorimmat veljeni saivat kännykät, kosketusnäytölliset joilla pääsee nettiin, jo toisella luokalla (?) Itse sain ensimmäisen kännykkäni, jossa oli huimat kaksiväri näyttö, 10 soittääntä ja matopeli,  neljännellä luokalla. Ensimmäisen kosketusnäytöllisen puhelimen, mitkä nykyään ovat lähes jokaisella, sain jossakin vaiheessa yläasteella, netin puhelimeeni lukioon siirryttäessä! Niin että mikä kehitys, miettikääpä sitä. Ennen oli tärkeintä että pystyit soittamaan tai laittamaan viestin kaverille, nyt tärkeintä on että sillä pääsee nettiin ja siihen saa hyviä pelejä. Eikun mitä mä selitän, eihän kännykät enään niin tärkeitä olekkaan, vaan nyt tulevat tabletit. Kaksi nuorempaa veljeäni omistavat tabletit (eivät tosin ole onneksi arvoltaan kuin n. 100e/kpl), joilla pelataan jatkuvasti!  Olen yrittänyt päästä selville tästä, joku verkossa oleva peli, mitä pitää pelata näemmä jatkuvasti. Asia jota en vain ymmärrä. Ja kyse ei ole siitä ettenkö olisi mm huomauttanut, tai pelejä olisi jäädytetty hetkeksi. En ole laskenut, mutta tarpeeksi monta kertaa olen iltapalapäydässä sanonut että eikö meillä ole muuta puhuttavaa kuin PELIT?! Mistä päästäänkin siihen että kun ruokapöydässä tai kaveripirissä näprätään kännykkää. Asia on ok, kun olet yksin, mutta kun seurassa on muita, niin jätä se kännykkä taskuun! Ei haittaa vaikka jäisit puoli tuntia jälkeen, kun et seuraa uusimpia päivityksiä facebookissa tai instagrammissa tai missä vain...
Juu tämä Instagram...Itse en ole lähtenyt mukaan, johtuu varmaan siitä että Nokia. Tai että en koe tarvetta jakaa kuvia sillätavalla. Mutta kun sain tietää 11v veljelläni olevan instagram, olin että apua...Noei sieltä löytynyt onneksi kuin jotakin muokattuja Angry Birds possujen kuvia, seuraajana vanhempi veli. "Ette tule koskaan saamaan kuvianne pois netistä". Hoettu minullekkin jatkuvasti, tämän vuoksi olen itse yrittänyt pitää minimissä tänne laittamia naamakuvia. Suosittelen joskus kokeilemaan; laita Googlen hakukenttään oma nimesi, ja katso mitä se näyttää. 
"Tekstiviestit ja some köyhdyttävät lasten ystävyyttä ja empatiaa", toteavat tutkijat, eivät toki kaikki. Olen samaa mieltä. Itse kävin pienempänä usein kavereilla ja kaverit tuli meille, nyt se on toki vähentynyt, aikaa kun ei ole enään samaan malliin. Mutta kuinka moni nyky lapsista, noin 10 vuotiasta käy viikottain kaverilla, kun voivat olla näihin yhteydessä netin kautta? Ennen asiat sanottiin suoraan, nyt voit lähettää sen yhdessä viestissä, katsomatta toista silmiin. Mietimme, miksi lapsista, erityisesti pojista, on tullut hyvin väkivaltaisia. Sota- ja väkivaltaa sisältävät pelit? On tosiasia, että jos vanhemmat eivät seuraa lastensa some käyttäytymistä, seuraukset voivat olla mitä tahansa. Lapset pääsevät kyllä itse mukaan someen, mutta millaiseen, se on sitten toinen kysymys. He ottavat mallia, jossei vanhemmistaan, niin kavereista tai peleistä tai mistä tahansa.
Kehitys mene eteenpäin, sille ei voi mitään, ei niitä lankapuhelimia enään tule. Mutta järki pitää muistaa pitää aina mukana. Somesta on hyötynsä; pääset nopeasti tietoseksi asioista, juttelemaan kavereiden kanssa, jakamaan kuvia, pelaamaan ja mitä ikinä teetkään. Siinä on kuitenkin myös varjopuolensa, jotka pitää muistaa ottaa huomioon. Ikärajat ovat laitettu tarkoituksella, ei lasten kiusaksi. Olen itsekkin mokannut netissä, ja saanut maksaa siitä. Toki myös aikuiset voivat yhtä lailla kämmätä somessa, mutta lapsilla se on todennäköisempää. Asiat osataan sanoa siellä hyvin monimutkaisesti, ja lapsi ei välttämättä ymmärrä mitä on tekemässä. Sekaan mahtuu niin rahastuspalvelut, erilaiset hörhöt ja hyväksikäyttäjät, joilla en tarkoita pelkästään seksuaalisesti hyväksikäyttäjiä, on niitä muitakin. Yleensä siellä pienellä printillä lukee jotakin aika oleellista.
Aijon käyttää edelleen somea huolettomasti, mutta en jakele tietojani kaikille tai kirjoittele mitä sattuu, kunnioitan muita ja huomioin vaarat. Tehkää tein siis sama; ei ole ollenkaan huono idea ensin miettiä kahdesti ja sitten laittaa teksti tai kuva kaikkien nähtäville. Kokeilkaa myös viikko ilman nettiä kännykässä, miten pärjäätte. Miettikää onko käytöksenne, jatkuva netissä surffailu, olemaan addiktoitunutta, miettikää miten se vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin ja ihmissuhteisiisi. Jos sinulla on lapsia, ole kiinnostunut heidän tekemisistään somessa ja älä pelkää asettaa rajoja. Näytä myös hyvää esimerkkiä!

Jos kiinnostaa, niin keräsin tähän muuutaman linkin vielä aiheeseen liittyen (:
Lastensuojelun keskusliiton blogi 

Ja edelleen, tämä oli minun mielipiteeni :)


Katsotaan josko saisin viikonloppuna jotakin postausta vielä tehtyä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti